Työergonomia

Ergonomia sanana tulee kreikan kielen sanoista ergo (työ) ja nomos (luonnonlait). Ergonomialla tarkoitetaan tekniikan ja toiminnan sovittamista ihmisille. Ergonomian tarkoituksena on parantaa ihmisen turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia sekä järjestelmien häiriötöntä ja tehokasta toimintaa. (www.ttl.fi)

Työpisteen rakenteet ja käytettävät työvälineet on valittava, mitoitettava ja sijoitettava työn luonne ja työntekijän edellytykset huomioon ottaen ergonomisesti asianmukaisella tavalla. Niiden tulee mahdollisuuksien mukaan olla siten säädettävissä ja järjestettävissä sekä käyttöominaisuuksiltaan sellaisia, että työ voidaan tehdä aiheuttamatta työntekijän terveydelle haitallista tai vaarallista kuormitusta. Lisäksi on otettava huomioon, että:

1) työntekijällä on riittävästi tilaa työn tekemiseen ja mahdollisuus vaihdella työasentoa;
2) työtä kevennetään tarvittaessa apuvälinein;
3) terveydelle haitalliset käsin tehtävät nostot ja siirrot tehdään mahdollisimman turvallisiksi, milloin niitä ei voida välttää tai keventää apuvälinein; ja
4) toistorasituksen työntekijälle aiheuttama haitta vältetään tai, jollei se ole mahdollista, se on mahdollisimman vähäinen.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä työpaikan työolosuhteiden, työssä käytettävien koneiden, muiden työvälineiden, apuvälineiden ja muiden laitteiden turvallisuusvaatimuksista sekä käsin tehtävien nostojen turvallisesta suorittamisesta. (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738)

Ergonomialla löydetään ratkaisuja


Työpaikalla pyritään kehittämään työtä ja työolosuhteita ergonomian suunnittelulla. Työtilat, -välineet ja -prosessit sekä hankinnat suunnitellaan jo etukäteen sopivaksi mahdollisimman monelle käyttäjälle. Täten vältytään usein kalliiden muutosten ja hankintojen tekemiseltä myöhemmin. Käyttökelpoisia kehittämismenetelmiä ovat esimerkiksi työprosessien mallinnus ja kehittävä työntutkimus.

Ergonomia käsittää fyysisen ergonomian lisäksi kognitiivisen ja organisatorisen ergonomian. Tarkasteltaessa työtä kaikista kolmesta näkökulmasta saavutetaan paras tulos.

Fyysinen ergonomia


Fyysisellä ergonomialla tarkoitetaan fyysisen toiminnan sopeuttamista ihmisen anatomisten ja fysiologisten ominaisuuksien mukaisiksi, tavoitteena on ihmiselle toistomääriltään ja voiman tarpeiltaan sopiva fyysisen toiminnan kokonaisuus. Työympäristön, työpisteiden, työvälineiden ja työmenetelmien suunnittelussa korostuu fyysinen ergonomia. Ihmisen suorituskykyyn suhteutetaan tarvittava voimakäyttö ja työtahti. Tekniset apuvälineet, kuten koneet ja laitteet, ovat hyvä apu fyysisessä ergonomiassa. Ergonomian keinoja työn järjestelemiseksi ovat myös työskentelyjaksojen ja tauotuksen määritteleminen.

Kognitiivinen ergonomia


Järjestelmien ja niiden käyttöliittymien sopeuttaminen kuuluu kognitiiviseen ergonomiaan ja tavoitteena on saada ne vastaamaan ihmisen tiedonkäsittelyn ominaispiirteitä. Järjestelmien ja niiden käyttöliittymien (näytöt ja ohjaimet) ja tiedon esittämistapojen suunnittelussa korostuu kognitiivinen ergonomia, koska nykyään usea työ sisältää vuorovaikutusta tietoteknisten välineiden kanssa.

Laitteiden ja toiminnan suunnittelun lopputuloksena on sopusointu ihmisen tiedonkäsittelyn kykyjen ja rajoitusten kanssa. Tämä auttaa suorittamaan tehtävät mahdollisimman sujuvasti, virheettömästi ja ilman turhaa kuormittumista.
Kognitiivisessa ergonomiassa tarkastellaan ihmisen vuorovaikutusta toimintajärjestelmien kanssa tiedonkäsittelyn näkökulmasta. Työn ja tekniikan vuorovaikutukselle asettavat reunaehdot ihmisen tarkkaavaisuus sekä havainto-, muisti- ja ajattelukyvyt.

Ihmisen tapa käsitellä tietoa tuotteiden, työympäristöjen, työvälineiden ja työkäytäntöjen kehittämisessä huomioidaan kognitiivisen ergonomian avulla. Ihmisen ja tietotekniikan vuorovaikutuksessa, visuaalisessa käytettävyydessä ja kognitiiviseen kuormittumisessa tarkastellaan, että miten ihmisen havaitsemisen, tarkkaavaisuuden, muistin ja ajattelun kyvyt ja rajoitukset voidaan huomioida tietotyössä, miten visuaalinen tieto tulisi esittää, jotta se havaittaisiin luotettavasti ja vaivattomasti sekä miten kognitiivista kuormittumista voi välttää.

Toiminnan tehokkuus, sujuvuus ja turvallisuus sekä hyvinvointi työssä ovat kognitiivisen ergonomian tavoitteena. Sopivat käyttöliittymät ja ympäristöt saavat aikaan ihmiselle sopivalla kuormituksella sujuvan, innostavan ja motivoivan työskentelyn.

Kognitiiviseen suorituskykyyn vaikuttavat monet tekijät, joista yksi keskeinen tekijä on ikä. Ikä aiheuttaa monia fysiologisia ja hermostollisia muutoksia, joiden vuoksi ihmisen kyvyt käsitellä tietoa eivät välttämättä säily entisellä tasolla. Myös elämäntilanne, uni, stressi ja terveys vaikuttavat kognitiiviseen suorituskykyyn kaiken ikäisillä. Ikääntyessä näiden tekijöiden merkitys korostuu. On kuitenkin muistettava, että kaiken ikäisten yksilöiden välillä on suuria eroja kognitiivisessa suoriutumisessa ja sopeutumiskyvyssä. Näitä voidaan useissa tapauksissa kompensoida oikeilla työaika-, näkö- ja kognitiivisen ergonomian ratkaisuilla.

Organisatorinen ergonomia


Organisatorisessa ergonomiassa keskitytään teknisen järjestelmän ja sosiaalisen järjestelmän yhteensovittamiseen. Tämä korostuu etenkin henkilöstön, työprosessien, työkokonaisuuksien ja työaikajärjestelyjen suunnittelussa. Työhyvinvointi ja siihen vaikuttavat tekijät sekä organisaatioergonomia liittyvät läheisesti toisiinsa.

Ergonomian soveltamismuotoja


Osallistuva suunnittelu


Käyttäjien tietoja, kokemuksia ja tuntemuksia hyödynnetään osallistuvassa suunnittelussa. Tämän etuna on oppimisprosessin aikana syntyvä tieto, joka parantaa ratkaisuja, niiden käyttöönottoa ja osallistujien sitoutumista tehtäviin muutoksiin.

Käytettävyys


Käytettävyys tarkoittaa ergonomiatiedon soveltamista niin, että lopputulos on helppokäyttöinen mahdollisimman laajalle käyttäjäkunnalle. Työssä käytettävät palvelut, työvälineet, koneet ja laitteet ovat huomion kohteena. Käytettävyyttä arvioitaessa käyttäjäkokemus on keskeinen kriteeri. Työterveyshuolto pyrkii edistämään käytettävyysominaisuuksien huomioimista suunnittelu- ja hankintatilanteissa.

Esteettömyys


Esteettömyydessä otetaan huomioon kaikki käyttäjäryhmät tekniikan, tilojen ja toiminnan suunnittelussa. Esteettömyydellä lisätään käyttäjien tasa-arvoa ja samalla laajennetaan tuotteiden ja järjestelmien käyttäjäkuntaa. Esteettömyydellä tuetaan työntekijöiden työkykyä työuran eri vaiheissa, etenkin työvoiman ikääntyessä ja osatyökykyisten työntekijöiden työssä selviytymisessä. Alun perinkin tilat kannattaa suunnitella mahdollisimman esteettömiksi, jolloin mukauttamistarpeet yksittäisen työntekijän kohdalla jäävät vähäisimmiksi tai niitä ei tarvita lainkaan. Esteettömällä työpaikalla on helppokäyttöiset työvälineet, palvelut ovat kaikkien työntekijöiden saavutettavissa sekä työtilat ovat helposti muunneltavat erilaisia käyttäjiä ajatellen. Suomen lainsäädäntö edellyttää yhdenvertaisuutta, johon esteettömyys perustuu. Työterveyshuolto ja sen käytettävissä olevat asiantuntijat auttavat ergonomian, käytettävyyden ja esteettömyyden suunnittelussa.

Työelämän esteettömyyttä etenkin osatyökykyisten työntekijöiden osalta voidaan lisätä johtamisella ja työn organisoinnilla: monimuotoisuuden johtaminen, työterveyshuollon tuki ja saavutettavat palvelut, ammattitaitoa ja toimintakykyä vastaavat työtehtävät, kouluttautumis- ja etenemismahdollisuudet, joustava työaika ja etätyömahdollisuus, tasa-arvoinen työyhteisö ja mahdollisuus saada apua sekä mahdollisuus henkilökohtaiseen avustajaan. Esteettömyyteen vaikutta myös työmatkan kulkeminen: julkisen liikenteen esteettömyys, omaan autoon tehtävät muutostyöt, työaikajärjestelyt: vältetään liikenneruuhkissa kulkemista sekä etätyömahdollisuus: työmatkojen minimointi. Yhtenä tärkeänä esteettömyyden osa-alueena on työympäristö ja työvälineet: erityismitoitetut auton pysäköintipaikat ja esteettömät sisäänkäynnit, selkeät opasteet, kynnyksettömät kulkuväylät ja tasonvaihtolaitteet, helposti säädettävät työpisteet, työvälineiden mukauttaminen, työn apuvälineet, säädettävä valaistus ja hyvä ääniympäristö, toimivat ruokala-, kahvihuone- ja saniteettitilat sekä kaikille soveltuvat kokous- ja koulutustilat, äänentoistolaitteet ja induktiosilmukka.

Tulevaisuudessa esteettömyys tulee korostumaan, se on entistä tärkeämpi ominaisuus tuotteissa, palveluissa ja rakennetussa ympäristössä, koska ikääntymisen myötä liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden suhteellinen osuus väestöstä kasvaa.

Lähteenä on käytetty www.ttl.fi ellei tekstissä toisin mainita.

Työhyvinvointi - Menu: